...palataan taas vuosissa hieman taaksepäin, aikakauteen jolloin risaiset farkut ja löysät flanellipaidat kuuluivat jokaisen uskottavan janarin asukokonaisuuteen. 80-luvun loppupuolella räjähtänyt grunge-ilmiö saavutti myös Suomen, isojen bändien, kuten Nirvanan, Pearl Jamin ja Soundgardenin ym. johdolla. Amerikan Seattlesta tulleet pioneerit myhäilivät ansaitusti parrasvaloissa, mutta osattiin sitä muuallakin. Kaliforniasta tuleva Blind Melon ei ehkä suoranaisesti luokitella grungeksi, mutta kyllähän bändi samaan karsinaan voidaan helposti lyödä, vaikkakin edustaakin genren kepeämpää laitaa.
Yhdysvaltalainen yhtye perustettiin vuonna 1990, Kalifornian Los Angelesissa. Musiikkiteollisuuden karvaiset lonkerot havaitsivat laulaja Shannon Hoonin ja Guns n' Rosesin Axl Rosesin ystävyyden ja yhteistyön Gunnareiden Use Your Illusion I ja II:ssa (Hoon toimi taustalaulajana) ja alkoi tätä kautta myös kiinnostua Blind Melonista. Samoihin aikoihin Capitolin ehdotuksesta Blind Melon siirsi päämajansa Kalifornian auringosta Seattlen sateisiin maisemiin. Maiseman vaihdos onnistui ja homma alkoi toimia. Legendaarisella London Bridge Studiolla nauhoitettiinkin yhtyeen debyytti Blind Melon, 1992.
Bändin ilmava ja raikas tatsi oli eriskummallista, verrattuna muihin Seattlen sankareihin ja ehkä juuri siitä syystä debyyttilättyä ei huomioitu millään tavalla. Kunnes suuri ja mahtava MTV julkaisi yhtyeen toisen sinkun No Rainin videomyllytykseensä. Bändin perinteisen rahiseva rock-musiikki sekottui vällillä jopa jazzahtaviin sävyihin ja laulaja Hoonin käheän korkea ääni sai lopulta kovemmatkin grunge-fanaatikot puolelleen ja ehkä monet muutkin musiikin ystävät, sillä levy myi loppujen lopuksi nelinkertaista platinaa.
Huikeaan menestykseen päässyt yhtye levytti toisen albuminsa vuonna 1995 (Soup). Levy oli hieman tummasävytteisempi kuin debyytialbumi, mutta samantyyliset ovelat koukerot vallitsivat tälläkin levyllä. Rentoa ja ilmavaa rokettia. Bändin mittavia kiertueita oli alkanut varjostaa laulaja Hoonin katastrofaaliset huumeongelmat ja lopulta, vain kahdeksan viikkoa Soupin ilmestyttyä, laulaja löydettiin kuolleena kokaiinin yliannostuksen uhrina, bändin keikkabussista.
Yhtyeen elossa olevat jäsenet julkaisivat vielä seuraavan vuonna kolmannen Blind Melon albumin, joka nimettiin Hoonin tyttären mukaan (Nico). Levyn tuotto meni suoraan tyttären gollegerahoihin, joten ei turhaan syytetä bändin jäseniä rahastamisesta. Levyllä kuultiin ennenjulkaisemattomia biisijä, joissa Hoon vielä veti sulosointujaan ja löytyi albumilta muutama coverpläjäyskin. Yhtye yritti vielä jatkaa, mutta Hoonin poissaolo oli liikaa muille jäsenille. Virallisesti yhtye hajosi vuonna 1999.
Vuonna 2006 yhtye julkaisi tiedotteen, missä kerrottiin Blind Melonin tulevan uudestaan markkinoille. Edesmenneen Hoonin tilalle oli tullut Travis Warren. Yhtye julkaisikin vuonna 2008 uusimman lättynsä (For My Friends)
Tämä grunge-aallon outolintu pajautti pajavasaransa takaraivooni heti debyyttialbumillaan. Yhtyeen ainutlaatuinen soundi ja moniulotteiset biisit tarjoavat makuelämyksiä vielä tänäpäivänäkin. Ensikertalaisella kappaleet vaativat ehkä useamman kuuntelun, mutta se todellakin kannattaa.
Revitään sieltä vaatekomerosta ne ylisuuret villapaidat ja pipot, nimenomaan ne helvetin rumat pipot ja muistellaan Shanon Hoonin ja kumppaneiden sävelkynää ja otetaan vaikka Joulun odotuksen kunniaksi pienet napsut...
No Rain, albumilta Blind Melon, 1992
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti