...jatketaan matkaa hieman tuntemattomamman (siis minulle)
bändin seurassa. Vuonna 2007 perustettu Stonerider koostui alunperin neljästä
yhdysvaltalaisesta rokkirokusta, jotka myös näyttävät ulkoisesti rokkirokuilta.
Ja mikä tärkeintä, ulkoisen habituksen lisäksi, nämä jampat osaavat veivata
sitä rokkia. Aikaisemmin rytmiryhmä työskenteli nimellä Fight Paris.
Nimenvaihdon jälkeen alkoi julmettu työstäminen uutta albumia varten.
Atlantan Georgiasta tulevan bändin ensimmäinen julkaisu
ilmestyi vuonna 2008 (Three Legs of Trouble). Kauhean omaperäiseksi ei bändin
lättyä voi sanoa, mutta reippaalla otteella paiskottu 1970-luvun rymyrokki on
erittäin tarttuvaa. Led Zeppeliinä, AC/DC:ä, hyppysellinen Jimi Hendrixä ja
Lynyrd Skynyrdiä, vaikutteet ovat kovaa luokkaa. Mihinkään suuntaan Atlantan
miehet eivät kuitenkaan kumarra liian syvään, vaan kappaleissa on kuultavissa
selkeästi oma ominaismakunsa.
Persoonallisen laulaja Matt Tannerin äänestä huokuu se
vanhan kunnon rockin paheellisuus ja kitaristi Neil Warrenin lähdettyä
bändistä, laulaja hoitelee nykyään myös kitaristin tonttia. Nykyään siis triona
toimivan bändin kappaleet ovat yksinkertaisuudessaan erittäin rullaavia ja
meininki on tarpeeksi miehekästä. Pitkän tauon jälkeen yhtyeen toinen lätty
ilmestyi vuonna 2012 (Fountains Left To Wake) ja sama meininki jatkui,
kivenkovaa rokettirollia ja roppakaupalla asennetta.
Jos 1970-luvun rymyrock 2000-luvun mausteilla maistuu, eikä
ylitarjonta puuduta, tässä mukavan muikea annos, suoraan etelän
rokkikukoilta...ja niin, Hyvää Uutta Vuotta kaikille!!!
Juice Man,
albumilta Three Legs of Trouble, 2008
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti